Loisto setlementin terapiapalvelut ovat tehneet yhteistyösopimuksen SYLVA ry:n kanssa. SYLVA ry tarjoaa 1-5 tukikeskustelukäyntiä yksilö-, pari- tai perhepsykoterapeuttisena tuki- ja kriisikäyntinä Ihmisille, joiden elämää syöpä koskettaa.
Suurin niistä on sattuma
Tammikuisen aamun hämärässä matkalla työpaikkaani katseeni kiinnittyi Hämeentiellä sijaitsevan gallerian ikkunassa olleeseen lauseeseen ” Suurin niistä on sattuma”. Galleriassa oli esillä taiteilija Elina Warstan taidetta, jossa hän tutki taiteen keinoin sitä mitä me muistamme.
Loisto setlementissä Kandelan psykoterapiapalveluissa johtavana psykoterapeuttina tapaan syöpään sairastuneita nuoria, heidän kumppaneitaan sekä syöpään sairastuneiden lasten vanhempia sairastuneen kanssa. Usein vakava sairastuminen nostattaa kysymyksen siitä, miksi sairaus osui juuri meidän perheeseemme ja elämään. Kukaan ei tilannut syöpää elämäänsä, se tuli pyytämättä. Yhtenä päivänä tieto vakavasta sairaudesta muutti elämän kulkua. Ihmisen mieli pyrkii löytämään vastauksia kysymyksiin, joihin ei aina ole olemassa vastauksia. Joskus on hyväksyttävä sattuman osuus asioihin.
Suurin niistä on toivo
Vakava sairaus on kriisi, jonka äärellä herää monenlaisia inhimillisiä tunteita. Suru voi peittyä kiukun alle ja kiukku ja ärtymys voi kohdistua erilaisiin asioihin. Nuoren sairastuneen kiukulle ei ehkä ole olemassa edes sanoja. Ympärillä olevat läheiset ovat oman surunsa kanssa solmussa eikä heistä siksi ole sellaiseksi kuuntelijaksi, jota nuori tarvitsisi. Ammattilaisen kanssa omien tunteiden äärelle pysähtyminen voi avata uusia näkökulmia helpottamaan omaa ja perheen olotilaa.
Välillä kiukku voi nousta parisuhteessa kumppanien välille tilanteessa, jossa lapsi on sairastunut eikä ärtymykselle oikein ole olemassa rakentavaa osoitetta. Kelan kuntouttavassa pariterapiassa kiukun voi koettaa sulattaa yhteisesti jaetuksi suruksi.
Niin kauan kuin on elämää, on olemassa toivoa. Toivon ylläpitäminen pitää elämässä kiinni. Toivon pilkahdus antaa mahdottomaltakin tuntuvassa tilanteessa hetken helpotuksen mielen sopukoihin.
Suurin niistä on kuitenkin rakkaus
Vakava sairaus herättää ihmisiä pohtimaan omia arvojaan uudelleen. Se, millä aiemmin oli merkitystä, voi muuttua ja katse kiinnittyy uusiin asioihin. Sairaudesta toipuminen voi fyysisesti olla nopeampi prosessi kuin henkisesti. Joskus sairauden jättämät rajoitteet muistuttavat lopun elämää sairastetusta taudista. Sopeutuminen uudenlaiseen kehoon vaatii itsemyötätunnon ja armollisuuden kykyä. On ikään kuin opeteltava rakastamaan itseään uudenlaisena.
Vaikka syöpähoidot ovat kehittyneet ja selviytymisprosentti on hyvä, sana syöpä herättää edelleen pelkoa kuolemanläheisyydestä. Elämän päättymisen mahdollisuuden äärellä rakkauden teema nousee pohdintaan. Tulinko rakastetuksi tai rakastinko riittävästi, onneksi sain rakastaa.
Kirjoittaja: Sirpa Helenius / johtava psykoterapeutti